Tämän vuoden alussa alkanut, Suomen ulkoministeriön rahoittama ”paikallisyhteisöjen elinkeinojen ilmastokestävyyden kehittämishanke” on lähtenyt käyntiin pienviljelijöiden koulutuksilla, joiden teemana on ”mikä on ilmastonmuutos”. Kylissä on puhuttu ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja keinoista hillitä muutoksia. Suunnitelmat sopeutumiseen tehdään kunkin neljän yhteistyökylän kanssa huomioiden elinkeinojen ja paikallisympäristön asettamat haasteet.
Kylissä keskeisiä keinoja sopeutua ovat kestävät maanviljelytekniikat. Yleisesti käytössä oleva kaskiviljely tuhoaa maaperän ravinteet nopeasti ja lisää siten painetta raivata vuosittain uusia peltoaloja, mikä taas edistää metsäkatoa ja eroosiota. GLM järjestää pienviljelijöille koulutuksia peltometsäviljelystä, vuoroviljelystä ja kompostoinnista. Luonnonmukaisessa viljelyssä ei aiheudu lannoituskustannuksia ja samalla pidetään huolta maaperästä.
Peltometsäviljelyssä pelloille istutetaan typpeä sitovia puulajeja, joista saadaan myös tuholaisten torjuntaan tarvittavia ainesosia, lääkekäyttöön soveltuvia lehtiä, puumateriaalia ja hedelmiä. Puut antavat lisäksi suojaa tuulelta vähentäen eroosiota. Monilla viljelijöillä on karjaa, kanoja ja vuohia, joiden jätöksistä saadaan kompostoimalla lannoitetta. Siirtyminen luomutuotantoon vie aikaa ja vaatii paljon työtä, mutta GLM:n kokemusten perusteella kolmessa vuodessa satomäärät kasvavat ja työmääräkin vähenee.
Kylissä järjestetään lisäksi koulutuksia, joilla vahvistetaan kyläläisten kapasiteettia toimia yrittäjinä ja vaikuttajina niin oman kyläyhteisön sisällä kuin päättäjien suuntaan. Kapasiteetin vahvistaminen edesauttaa kyläläisten omavaraisuutta hankkeen päättymisen jälkeen. Kyliin tuodaan myös kanoja ja vuohia sekä perustetaan taimitarhoja, mitkä toimivat lisäelinkeinonlähteinä. Viljelijät pääsevät vierailemaan lisäksi muissa GLM:n yhteistyökylissä. Kokemuksien jakaminen ja toimintatapojen oppiminen kanssaviljelijöiltä on todettu tehokkaaksi keinoksi vaikuttaa ajattelutapoihin.
Hankkeen pitkän aikavälin tavoite on luoda vahvempia maaseudun kyläyhteisöjä, joilla on tarvittava tietotaito ja keinot sopeutua muuttuvassa ilmastossa.